Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

Inhan Taimen Historiaa

Kun Inhan Taimi r.y. viimeinkin saatiin perustettua 25.11.1923, alkoi innokas seuratoiminta. Taimi oli alusta- alkaen yleisseura. Taimessa harrastettiin ainakin hiihtoa, yleisurheilua, voimistelua ja painia, pyöräily liittyi mukaan hiukan myöhemmin.

Alusta asti jäsenmäärä oli sadan ja sadankahdenkymmenen tienoilla. Naisia oli mukana suhteellisen vähän ja talvisotaa ennen naisten määrä seuratoiminnassa laski entisestään. Myös seuran ehkäpä paras saavutus tuli yleisurheilussa työläisolympialaisissa 1937. Taimen 21-vuotias Karl Hagman oli kuulakisan kolmas. Myöhemmin Kalle edusti Helsingin poliisivoimailijoita ja pitkään Karkkilan Poikia. Hagman oli aikanaan myös kärkipään moniottelijoita. Vanhemmat veljensä Pauli, Paavo, ja Ossi olivat innokkaita urheilemaan, samoin veljeksistä nuorin Pentti. Veljeksistä Pauli kaatui sodassa. Paavo, ja Ossi harrastivat painia ja yleisurheilua. Pentti Hagman heitti kiekkoa Jyväskylän Weikkojen väreissä. Ossi Hagman voitti painissa TUL:n pronssia v.1933 ja hopeaa 1938, sarjoissa 62 ja 65 kg.

Sota ja yhteistoiminnan puute TUL:n ja SPL välillä vaikeutti Ossin uraa, kuten myös toisinaan vihoitteleva selkä eikä hän kaikkea päässyt näyttämään. Tuon ajan painiin oli Taimella heittää kovaa joukkoa, edellä mainittujen lisäksi:Veljeksiä Haanpäältä, Rasinaholta ja Koivulasta, sekä J Aho, N Fält, V Willgren, E Larvila, A Kuoppala, M Haapanen, L Kiviniemi, O Lahtinen ja V Paananen.

Hiihdossa oli harrastustoimintaa seuran alusta asti. Oheisessa kuvassa tauluhiihtojen voittajajoukkue: Niskala, Ruha ja Haarala. Kuva 1920-luvun puolivälistä. Parhaiten hiihdossa menestyi aikanaan Reino Andelin.

Taimen pyöräkisasta 1935 myllysillalta vas. Kaarlo Kivimäki, Edvin Koskinen ja Viljo Koski.

Inhan Taimen miesvoimistelijoita 1924. Kuvassa viidentenä vasemmalta Eero Hautojärvi toimi aikanaan liikkuvanpoliisin päällikkönä.


Tuleva toisen divisionan mestari Veikko Tarvainen nostamassa takavyöstä Ossi Hagmania vuonna 1943.


Sota vei Taimen riveistä yhdeksäntoista nuorta miestä, mikä merkitsi noin 16% seuran jäsenistä. Sodan jälkeen Taimessa harrastettiin uutena lajina pesäpalloa, tosin parhaimmillaankin vain seuraottelutasolla.

Hiihdossa menestyi paraiten Erkki koskinen ja Sakari Rinne. Koskinen kallistui harrastuksissaan enemmän hiihtoon, vaikka menestyi hyvin myös painissa. Hiukan myöhemmin olivat hiihdossa menopäällä edellä mainittujen lisäksi ainakin: Martti Kuosmanen, Eino Koskinen, Jouko Jokiranta, Kaarlo Oikari, Kaarlo Ylänen, Tarmo Kivilahti ja Taisto Mäkinen.

Jo neljäkymmentäluvun lopussa nousi pinnalle Albert Aho. Aape paini aikanaan kaksi kertaa SM mitaleille, hopeaa 1957 ja pronssia 1959. Vuonna 1949 Aape paini TUL.n juniorimestariksi. Albert oli syntynyt 1925 ja kuollut 1993 Ähtärissä.

Vanhemmista ikäluokista on mainittava myös kovat hiihtäjät: Elis Lahtinen, Matti Kuosmanen ja Mauno Mäenpää. Viisikymmentäluvulla nousi painin huipulle sellaiset nimet kuin Viktor Ahven, hän tuli Taimeen naapuri seura Valppaasta. Ahvenen uran huipentui Rooman olympia matolle vuonna 1960. Viktor on syntynyt 1929. Viktor asuu Kotkassa.

Yrjö Koskela voitti kaksi TUL.n juniorimestaruutta 1954 ja 1955, sekä miesten mestaruuden 1957. Yrjö paini sarjassa 87 kg. Koskela edusti vuodesta 1958 Kotkan Painimiehiä. Yrjö saavutti myös SM-pronssia 1964. Yrjö oli erittäin lahjakas painija jota kuitenkin loukkaantumiset vaivasivat. Yrjö oli syntynyt 1935 ja kuoli Haminassa.

Eino ”Poku” Kivilahti voitti kovat liittojuhlapainit sarjassa 79 kg. Kisat käytiin 1954 Helsingissä. Kansallisten kisojen voittoja tuli myös Pokulle. Kivilahti oli erittäin kovakuntoinen ja kova matto painija, joten useasti voitto heltisi vääntämällä vastustaja harteilleen. Kivilahti oli myös kova hiihtäjä, hän oli piirin parhaita hiihtäjiä ja kilpaili voitokkaasti poliisien mestaruuskilpailuissa. Eino Kivilahti oli syntynyt 1931 ja kuoli Helsingissä.

Edellä mainittujen lisäksi oli Taimen matolla 50-luvulla painijoita mukavasti, kuten:Matti ja Heikki Ranta, Reino Sepänaho, Aarne ,Pertti ja Pauli Tuomisto, Martti Laukas, Toivo Kiikkala, Raimo Jokiranta, Reino Kivilahti, Lauri Koski, Kalle Koskela, Martti Kuosmanen, Veikko Ravantti, Helge Svenström, Mauno Ohra-aho ja Tarmo Kivilahti.

Tästä kovasta joukosta joutui haaveet huipulle unohtamaan sairauden takia ainakin lahjakkaat Matti Ranta ja Raimo Jokiranta. Samoin kävi kolme vuosikymmentä myöhemmin myös Kimmo Kiikkalalle.

Urheilutalo oli valmistunut viisikymmentä luvun puolivälissä, mutta vain kymmenen vuotta ja paini loppui pitkäksi aikaa kokonaan. Tilanteeseen jouduttiin nuorten pois muuton vuoksi. Tilanne on tänä päivänä aivan sama, nuoret muuttavat pois.

Viisikymmentäluvun yleisurheilussa olivat parhaiten pinnalla L koski, K Oikari , R Hahne, K Lahtinen ja V Kytönen. Kuusikymmentäluvun painijat olivat: Rönkön veljekset, L Varjanto, T Mäkinen, L Mustalahti, H Hepolehto, Antti Aho, V Hirsimäki, Martti ja Erkki Kiikkala, P Marttila ja R Korpela. Rönkön veljekset, Mustalahti ja Varjanto kulkivat Myllymäeltä Taimen harjoituksissa. Sitten 60-luvun puoleenväliin mennessä paini olikin käytännössä loppu.

Uuden urheilukentän myötä jalkapallo harrastus nousi seurassa ja jalkapalloa pelattiin harrastusmielessä, mutta aktiivisesti aina kentän olemassa olon ajan. Kenttä oli kaupungin hoidossa, mutta sitä ei enää ole. Talkoilla kenttää kunnostettiin 80-luvulla, jotta piirijuhlan otteluita saatiin jotenkin pelattua.

Lentopalloa pelattiin varsinkin 60-luvun lopulta 80-luvun alkupuolelle aktiivisesti. Muutoinkin kallis laji vaati paljon rahaa mm. matkakorvauksiin ja näin kaatui omaan mahdottomuuteensa, niin Taimessa kuin koko Ähtärissä.

 

©2017 Inhan Taimen nettisivut - suntuubi.com